Marxilaisuus, feminismi, läpileikkaavuus

Kommenttiosioni moderointi on tökkinyt. Tai siis minä olen. En ole huomannut aikaisemmin tätä kommenttia. Lisään tämän tällä lailla viestinä, anteeksipyyntönä Matille, joka kommentin alun perin laittoi. Kommentti on kirjoitukseeni kiinalaisesta feminismistä.

Marxilaisessa maailmankatsomuksessa ihmisten luokka-asema on ensisijainen tekijä joka liikuttaa historiaa ja määrää tietoisuuden. Sukupuolella ei siksi ole itsenäistä merkitystä. Siksi marxilainen voi aina työntää sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevat kysymykset syrjään sanomalla, että (1) ne ovat toissijaisia, (2) niitä ei kuitenkaan voi parantaa kapitalismin oloissa (olisi "reformismia" edes yrittää, ja (3) kunhan päästään kommunismiin, ne korjaantuvat ihan itsestään.

Ainakin itse olen törmännyt usein seuraavaan ajattelutapaan: "Eihän feminismiä tarvitse erikseen mainita vasemmiston yleisissä periaatteissa, kyllä sosialismi pitää jo sisällään sukupuolten välisen tasa-arvon". Toisaalta, wikipedian mukaan marxilainen feminismi on nostanut luokkasorron rinnalle sukupuolisen sorron ja kiinnittää erityisesti huomiota naisten kotona tekemän uusintavan työn arvoon..

Ongelmana on ehkä enemmän se, että kun tasa-arvo nähdään jollain lailla läpileikkaavana teemana, se ei oikeasti näy juuri missään, etenkään käytännöissä. Tämä ei ole erityisesti vasemmistolainen ongelma tai tasa-arvon ongelma, vaan ylipäänsä näiden läpileikkaavuuksien käytännön toteutuksen ongelma.

Matka-avustusta Afrikkaan

Mahtavaa!

Sain juuri äsken tietää, että minä ja järjestöni olemme niiden viiden järjestön joukossa, jotka saavat Kepalta matka-avustusta osallistumiselle Maailman sosiaalifoorumiin Kenian Nairobissa. Matkaan on tarkoitus lähteä tammikuun puolenvälin jälkeen ensi vuoden puolella. Nyt Afrikkaan matkaaminen alkaa pikkuhiljaa näyttäytyä myös taloudellisesti realistisena toimintana.

Nairobissa tapahtuu Maailman sosiaalifoorumin lisäksi kaikenlaista. Tällä hetkellä käynnissä on YK:n ilmastokokous, josta muun muassa Greenpeacen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton edustajat raportoivat blogeissaan.

"Säästöille ei ollut vaihtoehtoja"

Kulttuuriministeri Tanja Saarelan mukaan 1,8 miljoonan euron säästöille kulttuurin määrärahoissa ei ollut vaihtoehtoja. Säästöt kohdistuvat muun muassa ystävyysseurojen ja pienten kulttuurilehtien määrärahoihin.

Jarmo Linden kirjoittaa blogissaan seuraavasti:

Koko kohun suhteellistamiseksi on hyvä samalla huomata, että hallitus esittää maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 1 650 000 euroa ilman mitään ikäviä leikkauksia. Se on noin viisi kertaa rauhantyöhön osoitettu summa. Tasan ei käy tukieurot.

Iloinen yllätys

Saila tiedotti jonkin aikaa sitten, että eduskunnan verkkosivuja uudistetaan. Syytä onkin, sillä eduskunnan verkkosivuilta on ollut aivan todella vaikea löytää kätevästi informaatiota käsiteltävänä olevista asioista.

Näyttäisi siltä, että verkkosivu-uudistus on mennyt oikeaan suuntaan.

"Rauhaa rakentamassa"

Kyllä taas ärsyttää.

Israel iski asuinalueelle Gazan pohjoisosassa. Noin kaksikymmentä ihmistä sai surmansa ja kymmeniä ihmisiä haavoittui. Hamasin lisäksi myös Fatahiin kuuluvat ryhmät kehottavat itsemurhaiskuihin Israelissa.

Etenkin Lähi-idässä politiikan käytäntö ja retoriikka ovat äärimmäisen väkivaltaisia. Tv-väittelyiden sijaan käytetään täsmäohjuksia, tappouhkauksia, kidnappauksia ja muita vastenmielisiä keinoja.

En hyväksy väkivallan käyttöä missään muodossa. Pystyn kuitenkin varsin hyvin ymmärtämään, mistä palestiinalaisten vastarinta juontaa juurensa. On aikamoista jeesustelua edellyttää gandhilaista lähestymistapaa ihmisiltä, joiden lähiympäristöä ja sukulaisia pommitetaan jatkuvasti armeijan voimin. On syytä muistaa, että Israel on tässä konfliktissa se osapuoli, jolla on valta-asema ja valtion väkivaltakoneisto takanaan.

Palestiinalainen vastarinta ei ole kuitenkaan ainoastaan aseellista. Tästä kirjoittaa muun muassa Laila El-Haddad blogissaan A mother from Gaza.

Voinemme joka tapauksessa jälleen kerran erinomaisen hyvin nähdä, kuinka väkivallan kierre Israelissa ja Palestiinassa jatkuu ja vahvenee. Israelin armeija iski nyt. Tämän jälkeen jonkin aseellisen palestiinalaisryhmän, esimerkiksi yli kahden vuoden tauon pitäneen al-Qassamin prikaatin, solu tehnee piakkoin iskun vaikkapa Tel Aviviin. Siviilejä kuolee. Sitten kiinnitetään huomiota siihen, kuinka palestiinalaisten kanssa ei voida neuvotella kun palestiinalaishallinto tukee terroristeja ja kiristetään jälleen turvatoimia Israelissa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla.

Haloo, Israelin vallanpitäjät! Jos vaikkapa vetäytyisitte oikeasti niiltä palestiinalaisalueilta. Voisi helpottaa teidänkin kansanne elämää. Ei esimerkiksi tarvitsisi olla koko ajan niitä henkivartijoita jokaisen terassin ja baarin sisäänkäynnillä uhraamassa itseään mahdollisen itsemurhapommittajan saapuessa.

Gaypride Jerusalemiin

Aljazeera uutisoi, että Jerusalemin viranomaiset ovat antaneet luvan järjestää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-marssin.

Etenkin uskonnolliset ryhmät ovat vastustaneet ajatusta syvästi, ja päätöksen jälkeen Jerusalemissa osoitettiin näkyvästi mieltä pridea vastaan. Kolme poliisia sai vammoja ja kolmekymmentä ultraortodoksijuutalaista pidätettiin. Myös muiden uskontokuntien edustajia osallistui pride-marssin vastustamiseen aktiivisesti.

Viime vuoden Jerusalem Priden jälkeen yksi henkilö tuomittiin 12 vuodeksi vankilaan kolmen henkilön puukottamisesta. Toisaalta Tel Avivissa marsseja on voitu järjestää usean vuoden ajan ilman järjestyshäiriöitä.

Jerusalemin ja Tel Avivin tilanteiden ero ei yllätä minua suuresti. Vierailin Israelissa ja Palestiinassa tämän vuoden maaliskuussa, ja kävin muun muassa noissa kaupungeissa. Matkaraporttiin pääset täältä, jos kiinnostaa. Tel Aviv ja Jerusalem olivat aivan kuin eri maailmasta.

Tel Aviv oli kuin mikä tahansa välimerellinen kaupunki, jossa nuoriso kulki napapaidoissaan kaduilla ja homobaareissa (joita oli varsin monta!) soi tyypillisesti trance. Uskonnolliset symbolit olivat katukuvassa harvassa, joillakin vastaantulijoilla oli kipa päässä mutta erityisiä uskonnollisia asuja ei merkittävästi esiintynyt. Jerusalem oli täysin päinvastainen kokemus. Vaikka olen ateisti, koin tiettyä hengellisyyttä kaupungin ilmapiirissä. Katukuva oli täynnä tummiin asuihinsa ja hattuihinsa pukeutuneita parrakkaita ultraortodoksijuutalaisia. Valtaosalla miehistä oli ainakin kipa päässään. Suuri osa naisista oli pukeutunut mustiin ja kulki huivi päässä.

Gaypriden järjestäminen Jerusalemissa on varmasti ollut paikallisilta seta-aktiiveilta tietoinen provokatiivinen valinta. Nostan hattua rohkeudelle.

Maailmanpolitiikka vaikuttaa myös hlbt-teemojen esiin nostamiseen. Jerusalemissa järjestettiin tänä vuonna Worldpride, jonka osa Pride-marssin oli määrä olla.Marssin ajankohtaa jouduttiin siirtämään Libanonin sodan vuoksi. Muut tapahtumat pidettiin elokuussa. Worldpridea kritisoitiin monelta taholta, erityisesti siksi, että Israel miehittää Palestiinaa.

Kannatan boikotointia poliittisena toimintana. Kannatan yleisesti myös israelilaisten tuotteiden boikotointia niin kauan, kuin Palestiinan miehitys jatkuu. Koin kuitenkin pienen piston sydämessäni tämän Worldpriden suhteen. Vaikka Jerusalem tuntui monelta osin ahdasmieliseltä paikalta, keskustelut israelilaisten poliittisten toimijoiden kanssa sekä vieraileminen Palestiinassa vakuuttivat minut siitä, että vertailussa naapureihinsa Israelin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on vähintäänkin kohtuullinen.

Globalisaatio

P soitti minulle jokin aika sitten Madridista. Hän halusi, että tarkistaisin internetistä Real Madridin ottelun alkamisajan.

Tämä globalisaatio on totta tosiaan asia, jota kannattaa vastustaa..

Vastaan, vastaan

Hukkajukka kirjoitti eilen median toiminnasta. Hän kritisoi muun muassa Helsingin Sanomien tarkoitushakuista journalismia ja muuttumista iltapäivälehtimäiseen suuntaan.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että globalisaatiota vastustava maanviljelijä oli pidätetty Ranskassa. En nyt aio kommentoida varsinaisesti tätä uutista, vaan termiä globalisaation vastustaja. En tiedä onko kyseinen maanviljelijä oikeasti globalisaation vastainen, unohdetaan hänet nyt tällä kertaa.

Minusta tuntuu kovin usein, että uutisoidessaan erilaisten liikkeiden toiminnasta ja poliittisista tavoitteista media haluaa lähestyä asiaa niin, että liikkeet vastustavat jotakin (globalisaatiota, Euroopan unionia ym.). Jotkut liikkeet toki vastustavatkin, mutta globalisaatiokritiikki tai EU-kritiikki on aivan eri asia kuin globalisaation tai EU:n vastustaminen.

Asioiden kääntäminen vastustamiseksi on tietenkin helppoa ja vastakkainasettelut auttavat asioiden uutisoinnissa. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että vastainen-termin käyttö on usein myös tietoista pyrkimystä marginalisoida se poliittinen teema, josta halutaan puhua.

Olin poissa Suomesta, kun erilaiset ryhmät järjestivät mielenilmauksia pari viikkoa sitten Lahdessa. Näin kuitenkin osan niistä uutisoinneista, joita näistä tapahtumista oli julkisuudessa. Esimerkiksi Attacin ryhmä leimattiin "EU-vastaisiksi kommunisteiksi". Attac on leimattu EU-vastaiseksi aikaisemminkin tämän vuoden aikana, kun se on osallistunut useiden kansalaisjärjestöjen kanssa EU:n perustuslaista kansanäänestystä vaativaan kampanjaan.

Kertoo aika paljon suomalaisen julkisen keskustelun tilan kapeudesta, että täällä voi valita olevansa ainoastaan vallitsevan kehityksen ja olemassaolevien instituutioiden puolella tai niitä vastaan. Ja jos kuuluu niihin, joiden katsotaan olevan näitä asioita vastaan, media tekee kaikkensa, että nämä tahot eivät vaikuttaisi uudistajilta vaan tunkkaisilta ja vanhaan takertuvilta.

Sivusin tätä teemaa jo hieman kirjoituksessani Luokkataistelu - Klassekampen.

Sosiaalifoorumeiden tulevaisuudesta

Muutama viikko sitten Kepa järjesti keskustelutilaisuuden maailman sosiaalifoorumin tilasta ja tulevaisuudesta. Osallistuin itsekin tähän tapaamiseen. Paikalla oli sopivan sekalainen seurakunta ihmisiä eri taustajärjestöistä. Mielestäni keskustelu oli mielenkiintoista, ja jatkotyöstäminen olisi ehdottomasti tarpeen.

Kepan verkkosivuilla on uutinen keskustelutilaisuudesta.

Valtionavut pois mellakoitsijoilta

Surffailin juuri Keskustanuorten liittokokoussivustolla. Keskustanuoret ovat liittokokouksessa käsiteltyjen aloitteiden perusteella käyneet viime viikonloppuna pidetyssä kokouksessaan monipuolista keskustelua järjestön poliittisesta ja toiminnallisesta linjasta.

Keskustanuoret kantaa hallituspuolueen nuorisojärjestönä selvästi huolta valtiontalouden tasapainossa pitämisestä, kuten esimerkiksi valtion antamista erilaisista avustuksista. Keskustanuorten liittokokouksessa hyväksytyn aloitteen perusteella vaikuttaisi siltä, että nuorisojärjestöjen saamia valtionpuja käytetään väärin. Minua ainakin kiinnostaisi tietää, mitä järjestöjä allaolevassa hyväksytyssä aloitteessa tarkoitetaan? Mellakointihan on rikos, josta voi saada enintään vuoden vankeutta.

Jyväskylän Keskustanuoret:
Mellakoiden tukeminen yhteiskunnan varoin lopetettava

Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii Opetusministeriöltä pikaisia toimia valtionapujen katkaisemiseksi niiltä järjestöiltä, jotka ovat toimintavuotensa aikana osallistuneet lainvastaisiin mielenilmauksiin, mellakoihin ja muihin yleistä yhteiskuntarauhaa häirinneisiin tapahtumiin. Tuorein tapaus on Helsingissä järjestetty SMASH-Asem mellakka, johon on lehtitietojen mukaan osallistunut järjestöjä, jotka nauttivat valtion nuorisotyön avustusta. Ei voi olla niin, että järjestäytynyt yhteiskunta maksaa suoraa tukea mellakointiin ja yhteiskuntarauhan häiritsemiseen. Keskustanuorten Jyväskylän osasto ehdottaa, että lainvastaisiin mellakoihin osallistuneet valtionapua nauttivat nuorisojärjestöt saisivat takautuvan sakkomaksun, aivan kuten ammattiyhdistykset saavat sen laittomasta lakosta. Keskustanuorten Jyväskylän osasto vaatii Keskustanuorten hallitusta kirjelmöimään asiasta Opetusministeriöön edellä esitetyin perustein.

Liittokokouksen vastaus:

Liittokokous yhtyy aloitteeseen.

EDIT: Tapsakin oli kiinnittänyt huomiota samaan asiaan, täsmälleen samalla minuutilla...

Kehitysmaat kehittymään ydinvoimalla?

Onkohan tämä sitä globaalisti kestävää energiapolitiikkaa, jolla torjutaan ilmastonmuutos? Näinkö tosiaan edistetään globaalia oikeudenmukaisuutta?

Kepan verkkosivut uutisoivat seuraavasti:

Intian YK-edustaja haluaa YK:n aloittavan energiapoliittisen uudelleenarvioinnin. Intian edustaja Rahul Gandhi esitti järjestön kestävä kehitys -komitealle erityisesti ydinenergiaa varteenotettavana vaihtoehtona kehitysmaiden energiantuotannolle.

---

Hänen mukaan monien kehitysmaiden riippuvuus perinteisistä energiantuotantomuodoista on tehotonta sekä terveydelle ja ympäristölle haitallista.

"Kehitysmaille tulee antaa riittävästi liikkumavaraa päättää ratkaisukeinot niiden omiin energiantuotanto-ongelmiin", hän lisäsi.

Vaikka Gandhin mukaan tämä tarkoittaakin kaikkien energiamuotojen huomioon ottamista energiapolitiikassa, hän pitää erityisesti ydinenergiaa varteenotettavana ja turvallisena energiamuotona kehitysmaille, New Kerala kirjoittaa.

Raivoriina kertoi jo eilen oman mielipiteensä Ydinenergianuorten toiminnasta.

Lulan jatkokausi

Koen varsin usein turhautumista reaalisosiaalidemokratiaan (ks. vaikkapa aiempi merkintäni). Jotta emme kuitenkaan nostaisi lopullisesti käsiä pystyyn sosialidemokratian aatteellisen tuhon edessä, kannattaa aina iloita valopilkuista.

Yksi näistä valopilkuista on ehdottomasti Brasilian presidentti Lulan jatkokausi.

Mikko Sauli kirjoittaa Brasilian vaaleista.

Kokoomuslainen puhuu asiaa

Olin tänään käymässä Studia-messuilla, jossa Vasemmistonuorilla oli oma esittelypöytänsä. Pöytämme naapurissa oli kokoomusnuorten ständi. Noukin sieltä itselleni tuoreimman Porvari-lehden.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Tuomas Nurmela kirjoittaa puheenjohtajapalstallaan SDP:n vaalikampanjoinnista. Osa hänen kolumnistaan on tyypillistä nyamoderaterna-propagandaa, esimerkiksi siitä kuinka kokoomus Suomessa tai Ruotsissa ei edes pyri hyvinvointipalvelujen alasajoon. (Tähän liittyen on muuten mainittava, että on erittäin hauskaa, että kokoomusnuorten uusin tuotelanseeraus on t-paita, jossa lukee "Yhteiskunta ei ole äitisi")

Toisaalta Nurmela kirjoittaa myös näin:

Viime eduskuntavaaleissa SDP asetti vastakkain veronkevennykset ja palveluiden turvaamisen. Kunnallisvaaleissa taas kuntien oma palvelutuotanto piti turvata. Kuinkas kävikään? Hallituksessa SDP on toteuttanut suuremmat veronkevennykset kuin Kokoomus ennen viime vaaleja esitti. Monissa kunnissa SDP on taas ollut mukana toteuttamassa palveluiden ulkoistamisia ja yksityistämistä. Että se niistä vaalilupauksista.

Osui ja upposi.